keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Kilpirauhasen vajaatoiminta!

Viime päivinä on elämä heitellyt poikkiteloin eteeni vähemmän kivoja ylläreitä. Hieman taustaa: Kuopusta odottaessani minulla oli ruokavaliohoitoinen raskausdiabetes, joka vaivoin pysyi kurissa ja aiheutti huolta ja murhetta läpi raskauden. Pari viikkoa sitten kävin kontrollisokerirasituksessa. Enpä päässyt siitä suorin jaloin läpi vaan minulla todettiin liian korkea paastosokeri eli heikentynyt glukoosinsieto eli diabetes mellituksen esiaste. Apua. Elintapoja muuttamalla ja liikuntaa lisäämällä ja painoa pudottamalla voisi selvitä tuosta. Eli ettei tämä tila muuttuisi "oikeaksi" sokeritaudiksi. Että voi helvetinperkele sentään. Ne äitiyslomalla mussutetut pullat ja suklaat ovatkin vaikuttaneet. En olekaan kuolematon. En olekaan enää teini joka voi syödä ja juoda mitä vaan. Mä olen vanha. Vanhoilla ihmisillä on sokeritauti 😳

Ei kulunut viikkoakaan, kun vierailin psykiatrini luona rutiinikäynnillä. Edellisellä kerralla oli otettu verikoe, jossa mitattiin veren paastosokeri, erilaisia rauta-arvoja, hemppa, S-TSH ja S-T4V. Mielenkiintoisena sivujuonena voisi alkaa pohtimaan että tässä kokeessa paastosokerini olikin ihanteellinen. Mutta joo.. Vikaa löytyi noissa kilpirauhasarvoissa. Multa on ennenkin mitattu tuota tsh:n eli tyreotropiinin määrää ja se on ollut hyvissä lukemissa. Ensi kertaa mitattiin S-t4v eli tyroksiinintasoa. Se olikin liian alhainen. Eli jostain syystä aivolisäkkeeni ei tuota tarpeeksi tyreotropiinia jotta kilpirauhanen tuottaisi tarpeeksi tyroksiinia. Tästä johtuu moni aineenvaihdunnallinen vika, mutta erityisesti voisi pohtia että johtuuko masennukseni kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Lääkkeeksi tähän määrättiin Thyroxin-lääkettä. Nyt olen muutaman päivän tätä popsinut ja odottanut jonkinlaista ihmettä. Vielä ei ole tapahtunut mitään.

Hemmetin isoja juttuja purtavaksi just nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti